Efecto2030

  Vieraskielisten asiakkaiden määrän kasvu Suomessa on lisännyt tulkkauspalveluiden tarvetta ja kustannuksia samaan aikaan, kun hyvinvointialueet etsivät ratkaisuja palvelujen saatavuuden ja kustannusten hallitsemiseksi ja hillitsemiseksi. Yksi uusimmista teknologisista avauksista on jo joidenkin hyvinvointialueiden pilotoima reaaliaikainen tekoälytulkkaus, jossa puhe tunnistetaan, käännetään ja tuotetaan toiselle kielelle automaattisesti lähes viiveettä. Vaikuttavuus sosiaalityössä ei tarkoita pelkästään tehokkuutta tai kustannussäästöjä Vaikuttavuuden kannalta keskeistä on se, että asiakkaan tilanne ymmärretään oikein, palvelut vastaavat todellisiin tarpeisiin ja asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja osalliseksi häntä koskevissa asioissa.  Kieli on tässä keskeisessä roolissa: ilman yhteistä kieltä asiakkaan mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon heikkenee merkittävästi.  Maisterintutkielmani tulosten perusteella sosiaalihuollon ammattilaiset k...

  Lastensuojelussa vaikuttavuus ei synny pelkästään yksittäisistä palveluista tai menetelmistä. Vaikuttavuus kietoutuu myös siihen, miten luotettavasti lastensuojelussa pystytään arvioimaan lasten ja perheiden tilanteita ja tekemään päätöksiä. Arvioinnin onnistuessa asiakkaat saavat oikea-aikaisesti juuri omien tarpeidensa mukaiset lastensuojelun tukitoimet, mikä mahdollistaa vaikuttavuuden. Virheet lastensuojelun arvioinnissa voivat pahimmillaan johtaa siihen, että lapsi erotetaan perheestään perusteettomasti tai lapsi jää traagisin seurauksin ilman suojelua. Lisää luotettavuutta HRO-teorian avulla High Reliability Organization (HRO) -teoria tarjoaa kiinnostavan ja uudenlaisen näkökulman lastensuojelun luotettavuuden edistämiseksi. HRO-teoria on kehitetty ympäristöihin, joissa virheillä voi olla vakavia seurauksia, kuten ydinvoimaloihin ja lentoliikenteeseen.  Sittemmin HRO-teoriaa on hyödynnetty hyvin tuloksin myös terveydenhuollossa luotettavuuden ja potilasturvallisuuden e...

  Axel Honnethin (1995) muotoilemaa tunnustussuhdeteoriaa on hyödynnetty laajasti sosiaalityön tutkimuksessa ja siinä keskeiset käsitteet: kunnioitus, arvostus ja rakkaus ovat olleet sosiaalityössä keskeisiä arvoja hyvin pitkään (Niemi 2020, 271). Sosiaalityössä ja sosiaalityön tutkimuksessa on tarkasteltu enemmän työntekijöiden ja asiakkaiden välistä tunnustusta (esim. Mitchell, 2022) ja vähemmälle huomiolle on jäänyt työntekijöiden välisen tunnustuksen tarkastelu. Sosiaalityössä työntekijöiden saama tunnustus tai tunnustusta vaille jääminen esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä vaikuttaa monin tavoin heihin ja heidän työhönsä ja täten välillisesti myös sosiaalityön vaikuttavuuteen asiakastyössä.     Voiko toisten kunnioittamisella ja arvostamisella luoda vaikuttavampaa sosiaalityötä?   Lyhyesti sanottuna, vastaukseni on kyllä. Honnethin (1995) teorian mukaisesti toisen henkilön tunnustaminen luo tälle mahdollisuuden terveelle itsesuhteelle ja tätä myötä i...

  Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan kipeästi   Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan monella tasolla. Palveluiden ja menetelmien vaikuttavuutta koskeva tieto on edellytys onnistuneelle asiakastyölle, resurssien tehokkaalle suuntaamiselle, tietoon perustuvalle johtamiselle sekä toimivien käytäntöjen ja suositusten luomiselle. Tietoa tarvitsevat työnsä pohjaksi asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, heidän esihenkilönsä, hyvinvointialueiden johtajat, sosiaalihuollosta vastaavat viranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viime kädessä vaikuttavuustieto palvelee sosiaalihuollon asiakkaita: palveluja ei tule arvioida vain lyhyen tähtäimen euromääräisten vaikutusten perusteella, vaan ennen kaikkea vaikutuksilla asiakkaan toimintakykyyn, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Palveluiden hyvinvointivaikutuksia koskevan tiedon tarve on tunnistettu lainsäädännössä sekä Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksissa.  Laajamittaisen ...

  "On vaikea puhua vaikuttavuudesta, jos emme samanaikaisesti puutu niihin tekijöihin, jotka heikentävät jatkuvuutta ja lisäävät vaihtuvuutta" Lastensuojelun vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta usein keskustelu jää etäiseksi työn arjesta. Vaikuttavuudesta puhuttaessa katse kohdistuu usein menetelmiin, erilaisiin mittareihin ja organisaatiomalleihin. Kuitenkin yksi vaikuttavuuden keskeisimmistä edellytyksistä on jo pitkään ollut kriisissä, työntekijöiden sitoutuminen työhönsä. On aika sanoa tämä ääneen –ilman työhön sitoutuneita ammattilaisia lastensuojelu ei voi olla vaikuttavaa. Mistä lastensuojelutyön vaikuttavuus muodostuu? Lastensuojelutyö on suhdeperustaista työtä. Vaikuttavuus syntyy ensisijaisesti lasten, perheiden ja ammattilaisten välisissä kohtaamisissa. Vaikuttavuus rakentuu luottamuksesta, jatkuvuudesta ja ammattilaisen mahdollisuudesta tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla. Vaikuttavuus syntyy toimivista työn tekemisen rakenteista ja hyvästä johtamisesta...

Olen päässyt tutkimusavustajan roolissa tämän syksyn aikana, tutkimuslupien myöntämisen jälkeen, seuraamaan mielenkiintoista vaihetta erilaisten aineistojen keruussa ja osallistumaan toimeentulotuen perusosan alentamista koskevan artikkelin kirjoittamiseen. Yksi työtehtävä harjoittelun aikana on ollut ensimmäisten ryhmähaastattelujen litterointien läpi käyminen, pseudonymisointi ja tekoälyn jäljiltä litteraatin sisällön ja laadun tarkistus. Harjoittelun ja haastattelujen purkamisen perusteella vaikuttavuustiedon keräämisen ja käsittelyn haasteena on sama ongelma, mikä on puhututtanut sosiaalialan digitalisaatiossa jo viimeiset 30 vuotta – digitaalisten alustojen ja asiakastietojärjestelmien puutteet ja tietotekniset ongelmat (Saranto, Kinnunen, Jylhä & Kivekäs 2020). Tekoäly tekee tuloaan myös sosiaalityöhön Digitalisaation kehityksessä on kuitenkin otettu myös askeleita eteenpäin, kun puhutaan sosiaalityön tutkimuksesta. Tekoälyn hyödyntäminen on nopeuttanut jonkin verran ha...

Tutkimme Efecto2030-hankkeessa sosiaalityön vaikuttavuustiedon muodostusta kuuden osahankkeen kokonaisuutena. Näistä kolmessa tarkoituksena on etsiä vastauksia  tutkimuskysymyksiin   haastatteluaineistojen sekä sosiaalihuollon asiakas- ja rekisteritietoaineistojen avulla. Sosiaalihuollon asiakasrekisteriaineiston tutkimuskäytön mahdollistaa toisiolaki [1] edellyttäen, että lain vaatimukset ja rekisterinpitäjän asettamat ehdot aineiston tutkimuskäyttöön saamiseksi täyttyvät. Toimenpiteiden tasolla tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukselle tulee saada aineistosta vastaavan rekisterinpitäjän myöntämä tutkimuslupa. Näin on tarkoitus varmistaa ”henkilötietojen tietoturvallinen käsittely, yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä” [2]. Vaatimusten tarkoitusperät ovat varsin ymmärrettäviä, sillä jokaisen toiveena varmasti on, että rekisteritietoja käsitellään ja käytetään vastuullisesti. Tutkijalle rekisteritieto on arvokas tietolähde, jonka avul...

  AVAIN-mittari on kehitetty sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin ja suunnitelmallisen sosiaalityön välineeksi ja sen taustalla vaikuttaa kriittisen realismin teoria ja ajatus tavoitteellisesta sosiaalityöstä ( Kivipelto ym. 2013 ; Kivipelto 2020 ). AVAIN-mittari täytetään sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteistyössä ja sen avulla on mahdollista ottaa puheeksi sosiaalityön tavoitteet, asiakkaan tilannetekijät sekä kirjata ylös sosiaalityössä käytettävät metodit ja palvelut, joihin asiakas ohjataan sekä seurata työskentelyn edistymistä ( Tanner & Kivipelto 2022 ). Mittariin merkitään myös, miten hyvin tavoitteet on saavutettu työskentelyn edistyttyä. Vuonna 2021 AVAIN-mittari liitettiin osaksi aikuissosiaalityön työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa ja osaksi sosiaalityön rakenteista kirjaamista. Tulevaisuudessa AVAIN-mittarin tiedot tulevat osaksi kanta-asiakirjoja. Näin AVAIN-mittari mahdollistaa tulevaisuudessa aikuissosiaalityön asiakkaiden tilanteiden ja työskent...

Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiselle on suuri tarve. Vaikuttavuudesta puhutaan paljon, ja tieteenalasta riippuen vaikuttavuuden tarkat määritelmät vaihtelevat. Sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa voi kuitenkin Miettisen ja kollegoiden (2020) mukaan esittää melko yksinkertaisen määritelmän vaikuttavuudelle. He tuovat esille, että vaikuttavuus on palvelun tai muun toimenpiteen aiheuttama muutos asiakkaan hyvinvoinnissa tai potilaan terveydessä. Palvelujen voi siis sanoa olevan vaikuttavia, kun ne edistävät asiakkaiden terveyttä tai hyvinvointia - eli tuottavat palveluille asetettujen tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Efecto 2030 -hanke sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamista tutkimassa ja kehittämäss ä Näitä hyvinvointivaikutuksia pitäisi kuitenkin pystyä mittaamaan jollakin tavalla. Etenkin sosiaalityön osalta ongelmana on, että mittareiden käyttö ja niihin liittyvä osaaminen on ollut pitkään vähäistä (esim. Toikkanen ym. 2023 ). Tätä ongelmaa tutkitaan Jyv...