Ehdotettu palvelu-uudistus heikentäisi sosiaalihuollon tietopohjaa

 

Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan kipeästi 

Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan monella tasolla. Palveluiden ja menetelmien vaikuttavuutta koskeva tieto on edellytys onnistuneelle asiakastyölle, resurssien tehokkaalle suuntaamiselle, tietoon perustuvalle johtamiselle sekä toimivien käytäntöjen ja suositusten luomiselle. Tietoa tarvitsevat työnsä pohjaksi asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, heidän esihenkilönsä, hyvinvointialueiden johtajat, sosiaalihuollosta vastaavat viranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viime kädessä vaikuttavuustieto palvelee sosiaalihuollon asiakkaita: palveluja ei tule arvioida vain lyhyen tähtäimen euromääräisten vaikutusten perusteella, vaan ennen kaikkea vaikutuksilla asiakkaan toimintakykyyn, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Palveluiden hyvinvointivaikutuksia koskevan tiedon tarve on tunnistettu lainsäädännössä sekä Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksissa. 

Laajamittaisen kehittämistyön tulokset hyödynnettävissä lähitulevaisuudessa 

Vaikka kirjauksia syntyy sosiaalihuollossa paljon, on vaikutusten arviointiin liittyvää tietoa ollut vaikea saada käyttöön. Tähän asti käytössä olleet asiakastietojärjestelmät on suunniteltu palvelemaan parhaiten hallinnollisia tarpeita, ei niinkään tukemaan työntekijää asiakkaan kokonaistilanteen ja työn tulosten arvioinnissa tai tutkijaa tarvittavan datan kokoamisessa. Ei myöskään ole ollut selvää, miten palveluiden hyvinvointivaikutuksia voisi mitata. Suomessa on viime vuosina tehty laajaa kehittämistyötä tiedon keräämisen ja käytettävyyden eteen. Syyskuussa 2026 sosiaalihuollon toimijoiden on liityttävä valtakunnalliseen Kanta-palveluun ja otettava käyttöön yhteneväiset, THL:n Sosmeta-palvelussa määritellyt asiakirjarakenteet. Uudistus on vaatinut valtavasti työtä yhteensopivien asiakastietojärjestelmien kehittämisessä. Niiden hankkiminen ja käyttöönotto on hyvinvointialueille merkittävä kustannuserä.

Paljon työtä on tehty myös hyvinvointivaikutusten arviointiin soveltuvien mittarien kehittämisessä. Työikäisten sosiaalityöhön tarkoitettua AVAIN-mittaria on muokattu käyttäjäpalautteiden perusteella, ja sen luotettavuus on osoitettu tutkimuksissa. Edistyksellistä on, että AVAIN antaa tulosten lisäksi tietoa asiakkaan elämässä vaikuttavista tilannetekijöistä ja käytetyistä menetelmistä, jolloin tulosten sovellettavuus paranee. AVAIN-mittari on sisällytetty uusien määräysten mukaiseen työikäisten asiakkaiden asiakassuunnitelmaan ja tulee siten valtakunnalliseen käyttöön tämän vuoden syyskuussa. Systemaattinen, ajallisesti ja alueellisesti yhtenäinen tiedonkeruu avaa tutkimukselle, vertailulle ja hyvien käytäntöjen levittämiselle uudenlaiset mahdollisuudet, ja AVAIN-mittari toimii työkaluna myös käytännön asiakastyössä.

Uudistukseen ladataan paljon odotuksia myös kentällä. Sosiaalityön harjoittelussani Efecto2030-hankkeessa olen päässyt tutustumaan sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien, sosiaalihuollon esimiesten sekä tietojärjestelmäkehittäjien haastatteluihin. Vaikutelmani on, että tiedon hyödyntämisen nykyiset haasteet tunnistetaan laajasti, ja Kanta-liittymän myötä tapahtuvilta muutoksilta odotetaan esimerkiksi parempaa näkyvyyttä sosiaalihuollolle, apua asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseen sekä helposti saatavaa dataa tiedolla johtamiseen. 

Kirjausten väheneminen romuttaisi sosiaalihuollon tietopohjan 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen sosiaalihuollon palvelu-uudistuksesta helmikuussa 2026.  Toteutuessaan ehdotus vähentäisi vaikuttavuustiedon saatavuutta ja vesittäisi yhtenäisten asiakirjarakenteiden, vaikuttavuusmittareiden ja asiakastietojärjestelmien eteen tehdyn työn.  Ehdotus sisältää kirjaamista ja asiakasdokumentteja koskevan säätelyn huomattavaa keventämistä. Jatkossa olisi kirjattava vain asiakkaan oikeusturvan sekä palvelujen ja muun tuen toteutumisen kannalta olennaiset tiedot. Palvelutarpeen arviointi tehtäisiin osana sosiaalityötä ja -ohjausta, ja asiakassuunnitelma laadittaisiin vain asiakkaan tuen tarpeen sitä edellyttäessä. Ilman rakenteisten asiakirjojen systemaattista käyttöä ei yhtenäistä, vertailukelpoista ja helposti saatavaa tietoa edelleenkään synny. Miten silloin osataan arvioida palveluiden vaikuttavuutta? Miten pystytään kohdentamaan työ tavalla, joka tuottaa eniten arvojen ja tavoitteiden mukaista hyvää? Miten tehdään sosiaalihuollon merkitys näkyväksi, miten perustellaan palvelujen tarve? Miten käy sosiaalihuoltoon suunnattavien taloudellisten resurssien? Keneen muutos eniten vaikuttaisi? Vaarana on, että lopullinen kärsijä on sosiaalihuollon asiakas.   

Lähteet

Elovainio, Mirka & Kivipelto, Minna (2025) The structural validity and psychometric properties of the KEY measure. Journal of evidence-based social work 22 (4), 518-547.

Miten asiakastiedosta saadaan vaikuttavuustietoa? Keskustelutilaisuus AVAIN-mittarin käyttöönotosta Itä-Suomen yhteistyöalueen työikäisten sosiaalipalveluissa. Webinaari 15.1.2026.

Sosiaalihuollon vaikuttavuus näkyväksi tietojärjestelmiin tallentuvan tiedon avulla. Efecto2030- ja Louhi-hankkeet. Webinaari 14.1.2026

Sosiaali- ja terveysministeriö (2026) Sosiaalihuollon palvelu-uudistus. Työryhmän ehdotukset 2026. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tanner, Niina & Kivipelto, Minna (2022) AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä. Ohjaus 3/22. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Liisa Uusitalo, sosiaalityön maisteriopiskelija, Jyväskylän yliopisto