AVAIN-mittarin validointi – kohti sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimusta

AVAIN-mittari on kehitetty sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin ja suunnitelmallisen sosiaalityön välineeksi ja sen taustalla vaikuttaa kriittisen realismin teoria ja ajatus tavoitteellisesta sosiaalityöstä (Kivipelto ym. 2013; Kivipelto 2020). AVAIN-mittari täytetään sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteistyössä ja sen avulla on mahdollista ottaa puheeksi sosiaalityön tavoitteet, asiakkaan tilannetekijät sekä kirjata ylös sosiaalityössä käytettävät metodit ja palvelut, joihin asiakas ohjataan sekä seurata työskentelyn edistymistä (Tanner & Kivipelto 2022). Mittariin merkitään myös, miten hyvin tavoitteet on saavutettu työskentelyn edistyttyä. Vuonna 2021 AVAIN-mittari liitettiin osaksi aikuissosiaalityön työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa ja osaksi sosiaalityön rakenteista kirjaamista. Tulevaisuudessa AVAIN-mittarin tiedot tulevat osaksi kanta-asiakirjoja. Näin AVAIN-mittari mahdollistaa tulevaisuudessa aikuissosiaalityön asiakkaiden tilanteiden ja työskentelyn seurannan sekä laajan aineistonkeruun, jonka avulla vaikuttavuustutkimus mahdollistuu.

AVAIN-mittaria on kehitetty pitkään, jo yli vuosikymmenen ajan. Kehitys aloitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja sitä on testattu kolme kertaa aidoissa asiakaskonteksteissa (Kivipelto 2020; Kivipelto & Blomgren 2014; Hämäläinen & Kivipelto 2024). Lisäksi AVAIN-mittarin sisältöjä on muokattu asiakaspalautteen ja sosiaalityöntekijöiden haastatteluiden ja asiantuntijoiden kommenttien perusteella ja siten sen ilmi validiteetti on arvoitu jo sitä kehitettäessä (Elovainio & Kivipelto 2025).

Rakennevalidointi

AVAIN-mittarin tullessa nyt viimein kansalliseen käyttöön, se päätettiin validoida ja vuonna 2025 validointi toteutettiin. Siinä tutkittiin AVAIN-mittarin rakenteen validiteetti tavoitteiden, tilannetekijöiden ja metodien osalta ja havaittiin, että AVAIN-mittarilla on kohtuullisen hyvät psykometriset ominaisuudet sellaisenaan. Vaikka tilannetekijät eivät täyttäneet kaikkia rakenteellisen pätevyyden testien kriteerejä, mittarin laajuuden vuoksi pidämme kuitenkin AVAIN-mittarin rakenteellista pätevyyttä hyväksyttävänä. Lisäksi AVAIN-mittaria on muokattu hieman tulosten pohjalta ja koska myös mittarin käytettävyys tulee huomioida, sen rakenne on tieteellisen testauksen perusteella hyvä. (Elovainio & Kivipelto 2025.)

Aikuissosiaalityön asiakkaiden tilannetekijöitä ei ole vielä tutkittu laajasti ja niiden tutkimusta tulisi jatkossa edistää. Aikuissosiaalityön asiakkaiden tilannetekijät vaihtelevat, koska asiakaskunta on työikäisten palveluissa laaja ja sosiaalipalvelun käyttö on saatettu aloittaa hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Lisäksi asiakkaiden tilannetekijät ja saatavilla olevat palvelut vaihtelevat alueiden mukaan, riippuen esimerkiksi siitä asutaanko tiheästi asutulla vai haja-asutusalueella (Karjalainen & Kivipelto 2022; OECD 2020).

Avoimet kirjaukset ja kirjaamisen monimuotoisuus

AVAIN-mittarista löytyy määrällisen aineiston lisäksi kohtia avoimille kirjauksille, johon sosiaalityöntekijä voi kirjata vapaasti asiakkaan tilanteeseen liittyviä asioita. Saimme vuonna 2024 käyttöömme AVAIN-mittari kirjaukset viideltä hyvinvointialueelta. Yhden alueen aineisto koostui Työllistämistä edistävän monialaisen tuen (TYP) asiakkaille tehdyistä kirjauksista (519 kirjausta) ja tutkimme niihin liittyviä avoimia asiakaskirjauksia erikseen. Näkökulmamme liittyi siihen, miten avoimiin kirjauksiin oli kirjattu työllistymistä tukevat ja hankaloittavat tekijät asiakkaille, joille ei oltu merkitty työllistymisvelvoitetta lainkaan. Lisäksi arvioimme miten avoimia kirjauksia voisi tulevaisuudessa käyttää vaikuttavuuden tutkimukseen. (Elovainio & Kivipelto 2025.)

Yksi päähavaintomme tässä tutkimuksessa liittyi kirjausten moninaisuuteen, eli avoimet kirjaukset olivat hyvin erilaisia eri asiakkaiden kohdalla. Lisäksi kirjauksiin oli merkitty diagnooseja ja muita asioita, jotka eivät välttämättä liittyneet asiakkaan työllistymiseen. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että vaikuttavuuden arviointiin avoimet kirjaukset eivät tällaisenaan ainakaan vielä sovi, vaikka muita tutkimusmahdollisuuksia aineistolla onkin. (Elovainio & Kivipelto 2025.)

Ennustevalidointi

AVAIN-mittarin rakennevalidoinnin ja avointen kirjausten tutkimuksen jälkeen seuraavana on vuorossa tutkia AVAIN-mittarin ennustevaliditeettia. Tässä tutkimuksessa otamme selvää, miten hyvin sosiaalityön eri metodien käyttö ennustaa tavoitteiden saavuttamista ja asiakkaan yleisen tilanteen paranemista kahden mittauspisteen välillä (Lin & Yao 2023; Valkeinen ym. 2014). Ennustevalidoinnin avulla voidaan selvittää, miten sosiaalityön vaikuttavuutta voidaan tutkia AVAIN-mittarin avulla tulevaisuudessa, kun aineistoa kertyy lisää.

Vaikuttavuustutkimuksen tulevaisuus – kirjatun tiedon tulee olla tasalaatuista ja luotettavaa

AVAIN-mittarilla kerätyn aineiston avulla on tulevaisuudessa mahdollisuus analysoida ja tutkia sosiaalityön vaikuttavuutta sekä kerätä tietoa sosiaalityöstä ja sen asiakkaista laajemmin kuin koskaan aiemmin Suomessa. Tämä mahdollistaa myös sosiaalityön kehittämisen tutkimustiedon pohjalta. Sosiaalityön tutkimuksen ja kehittämisen aineiston on kuitenkin oltava luotettavaa ja tasalaatuista. Kaikkien kolmen tässä esitellyn AVAIN-mittariin liittyvän tutkimuksen aikana olemme kohdanneet isoja haasteita aineiston muokkaamisessa ja keruussa, jotka kytkeytyvät hyvinvointialueiden erilaisiin sosiaalityön tietojärjestelmiin sekä vaihteleviin käytäntöihin kirjausten suhteen.

Ensinnäkin uusia tietojärjestelmiä suunniteltaessa ja tilattaessa tulisi ottaa huomioon järjestelmän käytettävyys, jotta se olisi mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta sitä varmasti käytetään oikein. Sosiaalityön kirjaamisen tulisi olla vain pieni osa asiakastyötä, jolloin asiakastietojärjestelmiä tulisi olla helppoja käyttää. Näin tietojärjestelmiin kirjatut tiedot tukisivat asiakkaiden tilanteiden kartoittamista ja edistymisen seuraamista. Toiseksi tietojärjestelmien kehittämisessä tulisi ottaa huomioon tiedon toisiokäyttö jo siinä vaiheessa, kun järjestelmiä tilataan, koska tietojärjestelmien muuttaminen tai lisäosien tilaaminen jälkikäteen tulee usein huomattavan kalliiksi. Suunnittelemalla tietojärjestelmät niin, että tiedon toisiokäyttö olisi sujuvaa ja tieto saadaan järjestelmistä helposti ulos, varmistaisi sen, että tiedon käyttö niin tutkimukseen kuin myös esimerkiksi alueiden oman johtamistyön tueksi, olisi mahdollista.

Lisäksi olemme oppineet, että sosiaalityön kirjausten ohjeistus on parhaimmillaankin löyhää ja niiden sisällön määrittäminen jää usein yksittäisen sosiaalityöntekijöiden harteille (Elovainio & Kivipelto 2025). Uusien tietojärjestelmien käyttöönottoon ei myöskään tarjota usein kattavaa koulutusta. Asiakaskirjausten kansalliset yhteneväiset käytännöt olisivat kuitenkin tärkeitä niin luotettavan tiedon keräämisen ja toisiokäytön näkökulmasta kuin asiakkaiden oikeusturvankin toteutumiseksi.

Matkalla aidosti vaikuttavaan sosiaalityöhön tarvitaan vaikuttavuuden tutkimusta, jonka perustana on luotettava aineisto. Kaipaamme kansallisia ohjeistuksia ja koulutusta, jotta tiedonkeruu onnistuisi ja sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus olisi mahdollista tulevaisuudessa.

Kirjoittaja

Mirka Elovainio, YTM, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

15.5..2025