Sosiaalityön ammattilaisten haastattelut Efecto2030 -hankkeessa - näkemyksiä harjoittelijan roolista

Olen päässyt tutkimusavustajan roolissa tämän syksyn aikana, tutkimuslupien myöntämisen jälkeen, seuraamaan mielenkiintoista vaihetta erilaisten aineistojen keruussa ja osallistumaan toimeentulotuen perusosan alentamista koskevan artikkelin kirjoittamiseen. Yksi työtehtävä harjoittelun aikana on ollut ensimmäisten ryhmähaastattelujen litterointien läpi käyminen, pseudonymisointi ja tekoälyn jäljiltä litteraatin sisällön ja laadun tarkistus. Harjoittelun ja haastattelujen purkamisen perusteella vaikuttavuustiedon keräämisen ja käsittelyn haasteena on sama ongelma, mikä on puhututtanut sosiaalialan digitalisaatiossa jo viimeiset 30 vuotta – digitaalisten alustojen ja asiakastietojärjestelmien puutteet ja tietotekniset ongelmat (Saranto, Kinnunen, Jylhä & Kivekäs 2020).

Tekoäly tekee tuloaan myös sosiaalityöhön

Digitalisaation kehityksessä on kuitenkin otettu myös askeleita eteenpäin, kun puhutaan sosiaalityön tutkimuksesta. Tekoälyn hyödyntäminen on nopeuttanut jonkin verran haastatteluaineistojen litterointia, mutta se ei vielä korvaa tutkijan tekemää käsityötä. Tekoäly pystyy tekstittämään haastattelun keskustelun, jos tallenteelle saatu puhe on tarpeeksi selkeää ja äänenkorkeus on sopiva. Tekoälyllä oli ryhmähaastatteluissa selvästi kuitenkin ongelmia tunnistaa puhujat toisistaan ainakin verkkoympäristössä käydystä ja tallennetusta keskustelusta. Tulevaisuudessa on ehkä toivottavasti mahdollista luoda alusta, johon on integroitu tallennus- ja tekstitysominaisuudet sekä aineiston käsittelyyn ja analysointiin riittävät työkalut tietosuojakysymykset huomioiden. Sitä odotellessa todettakoon, ettei tutkijoita voi vielä korvata tekoälyllä sen enempää kuin sosiaalityön ammattilaisiakaan.

Haastatteluiden sisällöistä voisin todeta, että vaikuttavuustietoon ja sen keräämiseen liittyi yleisesti melko samanlaisia toiveita kuin itselläni aineiston käsittelyyn. Vähemmän erilaisia järjestelmiä, vähemmän käsin tilastointia ja tiedon siirtelyä, ja enemmän automatisoituja, ehkä jopa tekoälyllä tietoa kerääviä ja analysoivia ohjelmistoja, jotka veisivät nykyistä vähemmän aikaa suoralta asiakastyöltä ja kohtaamiselta.

Hiljaisen tiedon määrä ja merkitys näyttäytyi sosiaalityössä melko laajana. Tieto liikkuu suusta suuhun kokemuksina ja havaintoina ja tuntuu pääasiassa ohjaavan asiakaskohtaisia päätöksiä, mitä tulee asiakkaan olosuhteisiin ja palveluiden laatuun. Sitä ei saada nykyisillä asiakastietojärjestelmillä näkyviin eikä kovin helposti hyötykäyttöön johtamisessa, tutkimuksesta ja kehittämisestä puhumattakaan. Näin ollen erilaisten sosiaalityön palveluiden vaikutusten arviointi tapahtuu isolta osin vain ammattilaisten ajatustyössä ja keskinäisissä palavereissa. Pitkittäistutkimusta ja Efecto2030-hankkeen kaltaista kokonaisvaltaista ja monialaista tietojen yhdistämistä kaivattiin ja pidettiin haastateltavien mielestä tärkeänä sekä johdon että asiakastyön näkökulmasta.

Vaikuttavuustiedon keruu edellyttää myös asennemuutosta

Nyt hyvinvointialueilla eletään erilaisia vaiheita uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönotossa ja nähtäväksi jää, miten vaikuttavuustiedon kerääminen toisiolain toteuttaminen on niissä huomioitu. Tässä vaiheessa sosiaalityön opintoja työskentelen itse lapsiperheiden kanssa ja pohdin, että muutos rakenteisempaan kirjaamiseen vaatii myös isoa asennemuutosta ja syvällisempää ymmärrystä sekä asiakastyötä tekeviltä, että johtajilta. Asiakastyössä tulisi ymmärtää nykyistä paremmin tiedon keräämisen tarkoitus ja merkitys tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden saamaan rahoitukseen. Lisäksi kyse on mielestäni sosiaalialan ammattilaisten ammattitaidon ja profession olemassaolon merkityksen näkyväksi tekemisestä, mitä toki peräänkuulutettiin myös haastateltavien kommenteissa.

Poliitikot eivät ole ehkä aina kiinnostuneita tutkimustuloksista, jotka ovat ristiriidassa heidän ideologisten näkemystensä kanssa, mutta lähes kaikkia kiinnostaa se mitä tämä kaikki maksaa ja mitä käytettyjen verovarojen vastineeksi on saatavissa. Haastatteluissa tämä ehkä tiedostettiin, mutta samalla rivienväleissä oli mielestäni havaittavissa jonkinasteista pelkoa siitä, että saadaanko sosiaalipalveluilla riittävästi euroissa mitattavia vaikutuksia aikaan.

Vaikuttavuustietoa saadaan esille vähitellen

Lisäksi itselleni jäi mieleen esiin nostettu tarve sote-alan yhteisille asiakas- ja potilastieto järjestelmille, joissa saman ihmisen polku ja elämänkaaren ajan tarvittavat palvelut sekä sosiaalihuollosta että terveydenhuollosta ja niiden vaikutukset tulisivat näkyväksi. Ehkä Kanta-siirtymä myös sosiaalihuollon osalta luo tähän mahdollisuuden. Pohdin, että samaan koontiin terveys- ja sosiaalipalveluiden tarpeesta olisi hyödyllistä saada tiedot sosiaaliturvaetuuksista ja muutoksista eri elämänvaiheissa. En voi myöskään olla pohtimatta sitä, että miten paljon lapsiperheiden palveluissa kaivattaisiin AVAIN-mittarin kaltaista työkalua, joka tekisi näkyväksi myös lasten vanhempien ja perheen lähtötilannetta ennen ja jälkeen tukitoimien.

Efecto2030-hanke harjoittelupaikkana on avannut näkökulmia huikean monipuolisesti sosiaalialan tulevaisuuden kehittämistarpeisiin ja tekoälyn hyödyntämiseen myös tutkimuskentällä. Saattaa olla, että kollegani joutuvat kuuntelemaan yhden, jos toisenkin vaikuttamispuheenvuoron “turhaksi” koettujen lomakkeiden täyttämisen tärkeydestä.

Kirjoittaja:

Noora Leppänen
YTM, korkeakouluharjoittelija

Lähde: Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. (2020). Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja Terveysala. Tampere University Press (s. 179-212).