Sosiaalityöntekijän kokema arvostus ja kunnioitus sosiaalityön vaikuttavuutta rakentamassa

 

Axel Honnethin (1995) muotoilemaa tunnustussuhdeteoriaa on hyödynnetty laajasti sosiaalityön tutkimuksessa ja siinä keskeiset käsitteet: kunnioitus, arvostus ja rakkaus ovat olleet sosiaalityössä keskeisiä arvoja hyvin pitkään (Niemi 2020, 271). Sosiaalityössä ja sosiaalityön tutkimuksessa on tarkasteltu enemmän työntekijöiden ja asiakkaiden välistä tunnustusta (esim. Mitchell, 2022) ja vähemmälle huomiolle on jäänyt työntekijöiden välisen tunnustuksen tarkastelu.

Sosiaalityössä työntekijöiden saama tunnustus tai tunnustusta vaille jääminen esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä vaikuttaa monin tavoin heihin ja heidän työhönsä ja täten välillisesti myös sosiaalityön vaikuttavuuteen asiakastyössä.  

Voiko toisten kunnioittamisella ja arvostamisella luoda vaikuttavampaa sosiaalityötä? 

Lyhyesti sanottuna, vastaukseni on kyllä. Honnethin (1995) teorian mukaisesti toisen henkilön tunnustaminen luo tälle mahdollisuuden terveelle itsesuhteelle ja tätä myötä itsensä kehittämiselle. Toisen tunnustamatta jättämisellä on vastaava negatiivinen vaikutus ja tunnustamatta jättämisen voidaan nähdä olevan toisen henkilön vahingoittamista.

Tunnustus ja luottamuksen muodostuminen on nähty sosiaalityössä tärkeänä työntekijän ja asiakkaan välillä. Sama ajatus tunnustuksesta ja luottamussuhteen muodostamisesta on sovellettavissa myös ammattilaisten väliseen toimintaan moniammatillisessa yhteistyössä sosiaalityön kentällä. Toimivan moniammatillisen yhteistyön perusedellytyksenä on muiden moniammatilliseen työhön osallistuneiden ammattilaisten perustehtävien tunnistaminen ja tunnustaminen (Mönkkönen, Leinonen ym. 2019, 72). Moniammatillisten yhteistyötahojen lisäksi sosiaalityöntekijän on mahdollista saada tunnustusta tai jäädä sitä vaille myös esimerkiksi omasta työyhteisöstään.

Kunnioittava ja arvostava kohtaaminen: esimerkki maisterintutkielmasta 

Vuonna 2026 valmistuvan maisterintutkielmani tuloksista on mahdollista tulkita sosiaalityössä kokemusten kunnioituksesta ja arvostuksesta olevan yleisempää, kuin niitä vaille jäämisen moniammatillisessa yhteistyössä.

Näkemyksiä kunnioitusta ja arvostusta vaille jäämisestä moniammatillisessa yhteistyössä tuli myös ilmi, mutta ne kuvautuivat yksittäistapauksina. 

Tutkielman tuloksia peilatessa aiempaan tutkimukseen aiheesta on mahdollista todeta, että kunnioituksen ja arvostuksen kokemukset sosiaalityössä mahdollistavat vaikuttavampaa sosiaalityötä. Saatu positiivinen palaute ja kunnioittavat ja arvostavat kohtaamiset mahdollistavat terveen itsesuhteen ja voivat täten parantaa työntekijän hyvinvointia ja tehokkuutta työssään. Maisterintutkielmassani tämä ilmeni esimerkiksi kuvauksina tasavertaisesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta: 

[…] minullakin on siinä aina tilaa sanoa se oma mielipide … ikinä ei oo tullu niissäkään semmoista oloa, että jotenkin me oltais oltu eri puolilla […]

Negatiiviset kokemukset puolestaan toimivat päinvastoin. Aiemmassa aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa on tullut ilmi julkisuudessa esiintyvien negatiivisten mielikuvien vaikuttaneen kielteisesti sosiaalityöntekijöiden työympäristöön ja sosiaalityön interventioiden tehokkuuteen (esim. Nilsson ym. 2025, 2). 

Negatiivisilla kohtaamisilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset sosiaalityöntekijöihin. Maisterintutkielmassani tuli ilmi, että negatiivisia kohtaamisia oli tullut esiin myös sosiaalityön sisäisessä keskustelussa: 

[…] enemmän epävarma tunne on tullu oikeesti niistä alan sisäisistä kommenteista kuin sit ehkä noista verkostoista.

Maisterintutkielmani tuloksista ilmeni, että ammattilaisten väliset, sekä positiivisten että negatiivisten kohtaamisten seuraukset, voivat heijastua välillisesti myös asiakkaille.

Välillinen pyrkimykseni maisterintutkielmani aiheen valinnalla oli kannustaa ja herätellä ihmisiä kohtaamaan toisensa kunnioittavasti ja arvostavasti. Kohtaamisilla, sekä positiivisilla että negatiivisilla, voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

 

Lähteitä:

Honneth, Axel (1995): The struggle for recognition – The moral grammar of social conflicts. Polity Press 1995.

Mitchell, Mary (2022): ’Because I’m a kid…’: The struggle for recognition of childern and young people involved in child and family social work. Child & Family Social Work 27, 526–534.

Mönkkönen, Kaarina, Leena Leinonen, Miina Arajärvi, Anna-Elina Hovatta, Nina Tusa ja Katri Salokangas (2019): Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa Mönkkönen, Kaarina, Taru Kekoni ja Aini Pehkonen (toim.): Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus 2019, 47–88.

Niemi, Petteri (2020): Tunnustussuhdeteoria sosiaalityössä. Teoksessa Hirvonen, Onni (toim.): Tunnustuksen filosofia ja politiikka: Hegelistä nykypäivään. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 2020, 271–287.

Nilsson, Kristofer, Marie Nordfeldt ja Evelina Landstedt (2025): Social Workers’ Experiences of Public Perceptions of the Social Work Profession: An Exploratory Study. SAGE Open 15(1), 1–14.

Palkio, Ella (2026) Tilapäisten sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kunnioituksesta ja arvostuksesta moniammatillisessa yhteistyössä. Maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto. Valmistuu keväällä 2026.

Ella Palkio, sosiaalityön maisteriopiskelija, Jyväskylän yliopisto