Efecto2030

Tutkimusaineistona sosiaalihuollon rekisteriaineisto – matkalla vaikuttavuustiedon lähteille Tutkimme Efecto2030-hankkeessa sosiaalityön vaikuttavuustiedon muodostusta kuuden osahankkeen kokonaisuutena. Näistä kolmessa tarkoituksena on etsiä vastauksia  tutkimuskysymyksiin   haastatteluaineistojen sekä sosiaalihuollon asiakas- ja rekisteritietoaineistojen avulla. Sosiaalihuollon asiakasrekisteriaineiston tutkimuskäytön mahdollistaa toisiolaki [1] edellyttäen, että lain vaatimukset ja rekisterinpitäjän asettamat ehdot aineiston tutkimuskäyttöön saamiseksi täyttyvät. Toimenpiteiden tasolla tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukselle tulee saada aineistosta vastaavan rekisterinpitäjän myöntämä tutkimuslupa. Näin on tarkoitus varmistaa ”henkilötietojen tietoturvallinen käsittely, yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä” [2]. Vaatimusten tarkoitusperät ovat varsin ymmärrettäviä, sillä jokaisen toiveena varmasti on, että rekisteritietoja käsitel...

  AVAIN-mittarin validointi – kohti sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimusta AVAIN-mittari on kehitetty sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin ja suunnitelmallisen sosiaalityön välineeksi ja sen taustalla vaikuttaa kriittisen realismin teoria ja ajatus tavoitteellisesta sosiaalityöstä ( Kivipelto ym. 2013 ; Kivipelto 2020 ). AVAIN-mittari täytetään sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteistyössä ja sen avulla on mahdollista ottaa puheeksi sosiaalityön tavoitteet, asiakkaan tilannetekijät sekä kirjata ylös sosiaalityössä käytettävät metodit ja palvelut, joihin asiakas ohjataan sekä seurata työskentelyn edistymistä ( Tanner & Kivipelto 2022 ). Mittariin merkitään myös, miten hyvin tavoitteet on saavutettu työskentelyn edistyttyä. Vuonna 2021 AVAIN-mittari liitettiin osaksi aikuissosiaalityön työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa ja osaksi sosiaalityön rakenteista kirjaamista. Tulevaisuudessa AVAIN-mittarin tiedot tulevat osaksi kanta-asiakirjoja. Näin AVAIN-mittari mahdollist...

Elämäntilannemittarista apua jälkihuollon vaikuttavuuden mittaamiseen? Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiselle on suuri tarve. Vaikuttavuudesta puhutaan paljon, ja tieteenalasta riippuen vaikuttavuuden tarkat määritelmät vaihtelevat. Sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa voi kuitenkin Miettisen ja kollegoiden (2020) mukaan esittää melko yksinkertaisen määritelmän vaikuttavuudelle. He tuovat esille, että vaikuttavuus on palvelun tai muun toimenpiteen aiheuttama muutos asiakkaan hyvinvoinnissa tai potilaan terveydessä. Palvelujen voi siis sanoa olevan vaikuttavia, kun ne edistävät asiakkaiden terveyttä tai hyvinvointia - eli tuottavat palveluille asetettujen tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Efecto 2030 -hanke sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamista tutkimassa ja kehittämässä Näitä hyvinvointivaikutuksia pitäisi kuitenkin pystyä mittaamaan jollakin tavalla. Etenkin sosiaalityön osalta ongelmana on, että mittareiden käyttö ja niihin liittyvä osaaminen on ollut p...

  Tarvitsemme vaikuttavuustietoa, mutta sitä on vaikea saada ulos Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) tuli voimaan 1.5.2019. Tämä niin sanottu toisiolaki säätelee sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä. Toissijainen käyttö eli toisiokäyttö tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja ja sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettuja henkilötietoja on lupa käyttää tieteellisessä tutkimuksessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä opetuksessa. Toisiolaissa määritellään, miten tietojen saaminen käyttöön toteutetaan niin, että samalla turvataan kansalaisten oikeudet ja yksityisyyden suoja. ( STM .)   Toisiolaki ei ole monen tutkijan näkökulmasta sujuvoittanut tietojen saamista tutkimuskäyttöön, vaan pikemminkin hankaloittanut sitä. Erityisen hankalaa on ollut saada tietoa sosiaalihuollon asiakasrekistereistä  ( Kivipelto ...

Kohti vaikuttavuustiedon aarrearkkua  Efecto2030-hankkeessa tutkitaan sosiaalityön vaikuttavuustiedon muodostuksen tarpeita, mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Blogimme tarkoituksena on julkaista tietoa ja kokemuksia, miten vaikuttavuustietoa saatiin hankkeessa ja millaisia tilanteita kohtasimme pyrkiessämme tutkimaan sosiaalityön vaikuttavuutta. Tuomme esiin myös havaintojamme hyvinvointialueilla olevista tiedonmuodostuksen tarpeista, mahdollisuuksista, vahvuuksista/hyvistä käytännöistä, esteistä ja kehittämisen kohteista sosiaalityössä.  Hankkeemme kohdistuu kolmelle hyvinvointialueelle. Tarkastelun kohteena ovat asiakastietojärjestelmien asiakassuunnitelmat, erillistiedonkeruut ja mittareilla tuotettu vaikuttavuustieto Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueiden sosiaalityössä.  Tervetuloa seuraamaan matkaamme, löytyykö vaikuttavuustiedon aarrearkku! Minna Kivipelto, työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto 13.2.2025