Efecto2030

  Axel Honnethin (1995) muotoilemaa tunnustussuhdeteoriaa on hyödynnetty laajasti sosiaalityön tutkimuksessa ja siinä keskeiset käsitteet: kunnioitus, arvostus ja rakkaus ovat olleet sosiaalityössä keskeisiä arvoja hyvin pitkään (Niemi 2020, 271). Sosiaalityössä ja sosiaalityön tutkimuksessa on tarkasteltu enemmän työntekijöiden ja asiakkaiden välistä tunnustusta (esim. Mitchell, 2022) ja vähemmälle huomiolle on jäänyt työntekijöiden välisen tunnustuksen tarkastelu. Sosiaalityössä työntekijöiden saama tunnustus tai tunnustusta vaille jääminen esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä vaikuttaa monin tavoin heihin ja heidän työhönsä ja täten välillisesti myös sosiaalityön vaikuttavuuteen asiakastyössä.     Voiko toisten kunnioittamisella ja arvostamisella luoda vaikuttavampaa sosiaalityötä?   Lyhyesti sanottuna, vastaukseni on kyllä. Honnethin (1995) teorian mukaisesti toisen henkilön tunnustaminen luo tälle mahdollisuuden terveelle itsesuhteelle ja tätä myötä i...

  Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan kipeästi   Tietoa sosiaalihuollon vaikuttavuudesta tarvitaan monella tasolla. Palveluiden ja menetelmien vaikuttavuutta koskeva tieto on edellytys onnistuneelle asiakastyölle, resurssien tehokkaalle suuntaamiselle, tietoon perustuvalle johtamiselle sekä toimivien käytäntöjen ja suositusten luomiselle. Tietoa tarvitsevat työnsä pohjaksi asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, heidän esihenkilönsä, hyvinvointialueiden johtajat, sosiaalihuollosta vastaavat viranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viime kädessä vaikuttavuustieto palvelee sosiaalihuollon asiakkaita: palveluja ei tule arvioida vain lyhyen tähtäimen euromääräisten vaikutusten perusteella, vaan ennen kaikkea vaikutuksilla asiakkaan toimintakykyyn, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Palveluiden hyvinvointivaikutuksia koskevan tiedon tarve on tunnistettu lainsäädännössä sekä Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksissa.  Laajamittaisen ...

  "On vaikea puhua vaikuttavuudesta, jos emme samanaikaisesti puutu niihin tekijöihin, jotka heikentävät jatkuvuutta ja lisäävät vaihtuvuutta" Lastensuojelun vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta usein keskustelu jää etäiseksi työn arjesta. Vaikuttavuudesta puhuttaessa katse kohdistuu usein menetelmiin, erilaisiin mittareihin ja organisaatiomalleihin. Kuitenkin yksi vaikuttavuuden keskeisimmistä edellytyksistä on jo pitkään ollut kriisissä, työntekijöiden sitoutuminen työhönsä. On aika sanoa tämä ääneen –ilman työhön sitoutuneita ammattilaisia lastensuojelu ei voi olla vaikuttavaa. Mistä lastensuojelutyön vaikuttavuus muodostuu? Lastensuojelutyö on suhdeperustaista työtä. Vaikuttavuus syntyy ensisijaisesti lasten, perheiden ja ammattilaisten välisissä kohtaamisissa. Vaikuttavuus rakentuu luottamuksesta, jatkuvuudesta ja ammattilaisen mahdollisuudesta tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla. Vaikuttavuus syntyy toimivista työn tekemisen rakenteista ja hyvästä johtamisesta...

Olen päässyt tutkimusavustajan roolissa tämän syksyn aikana, tutkimuslupien myöntämisen jälkeen, seuraamaan mielenkiintoista vaihetta erilaisten aineistojen keruussa ja osallistumaan toimeentulotuen perusosan alentamista koskevan artikkelin kirjoittamiseen. Yksi työtehtävä harjoittelun aikana on ollut ensimmäisten ryhmähaastattelujen litterointien läpi käyminen, pseudonymisointi ja tekoälyn jäljiltä litteraatin sisällön ja laadun tarkistus. Harjoittelun ja haastattelujen purkamisen perusteella vaikuttavuustiedon keräämisen ja käsittelyn haasteena on sama ongelma, mikä on puhututtanut sosiaalialan digitalisaatiossa jo viimeiset 30 vuotta – digitaalisten alustojen ja asiakastietojärjestelmien puutteet ja tietotekniset ongelmat (Saranto, Kinnunen, Jylhä & Kivekäs 2020). Tekoäly tekee tuloaan myös sosiaalityöhön Digitalisaation kehityksessä on kuitenkin otettu myös askeleita eteenpäin, kun puhutaan sosiaalityön tutkimuksesta. Tekoälyn hyödyntäminen on nopeuttanut jonkin verran ha...

Tutkimme Efecto2030-hankkeessa sosiaalityön vaikuttavuustiedon muodostusta kuuden osahankkeen kokonaisuutena. Näistä kolmessa tarkoituksena on etsiä vastauksia  tutkimuskysymyksiin   haastatteluaineistojen sekä sosiaalihuollon asiakas- ja rekisteritietoaineistojen avulla. Sosiaalihuollon asiakasrekisteriaineiston tutkimuskäytön mahdollistaa toisiolaki [1] edellyttäen, että lain vaatimukset ja rekisterinpitäjän asettamat ehdot aineiston tutkimuskäyttöön saamiseksi täyttyvät. Toimenpiteiden tasolla tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukselle tulee saada aineistosta vastaavan rekisterinpitäjän myöntämä tutkimuslupa. Näin on tarkoitus varmistaa ”henkilötietojen tietoturvallinen käsittely, yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä” [2]. Vaatimusten tarkoitusperät ovat varsin ymmärrettäviä, sillä jokaisen toiveena varmasti on, että rekisteritietoja käsitellään ja käytetään vastuullisesti. Tutkijalle rekisteritieto on arvokas tietolähde, jonka avul...