Tarvitsemme vaikuttavuustietoa, mutta sitä on vaikea saada ulos

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) tuli voimaan 1.5.2019. Tämä niin sanottu toisiolaki säätelee sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä. Toissijainen käyttö eli toisiokäyttö tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja ja sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettuja henkilötietoja on lupa käyttää tieteellisessä tutkimuksessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä opetuksessa. Toisiolaissa määritellään, miten tietojen saaminen käyttöön toteutetaan niin, että samalla turvataan kansalaisten oikeudet ja yksityisyyden suoja. (STM.)  

Toisiolaki ei ole monen tutkijan näkökulmasta sujuvoittanut tietojen saamista tutkimuskäyttöön, vaan pikemminkin hankaloittanut sitä. Erityisen hankalaa on ollut saada tietoa sosiaalihuollon asiakasrekistereistä (Kivipelto & Pehkonen 2024).

Tietojen poiminta ja käsittely tutkittavaan muotoon hankalaa

Jos tutkimus koskee vain yhden hyvinvointialueen rekistereissä olevia tietoja, myöntää hyvinvointialue myöntää luvan tietojen saamiseen. Useamman rekisterin yhdistävä tietopyyntö edellyttää kuitenkin Tietolupaviranomaisen lupaa.

Käytännössä hyvinvointialueet ovat varsin erilaisissa tilanteissa niille osoitettujen tietopyyntöjen osalta. Joillain alueilla on selkeät menettelytavat tietoaineiston poimintaan ja käsittelyyn. Esimerkiksi lääketieteellistä tietoa on poimittu menestyksellä jo monilla alueilla. Harvoilla on kuitenkaan käytäntöjä sosiaalihuollon tietojen poimintaan ja käsittelyyn. Saattaa olla, että joillain hyvinvointialueilla ei ole tehty sosiaalihuollon tiedoista yhtäkään toisiolain alla olevaa poimintaa ja tietoaineiston esikäsittelyä tutkimustarkoituksiin. 

Toisiolaki on muutoksessa - onko poimintaan tulossa helpotusta?

Toisiolain muutokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntopyynnössä mainitaan, että muutosehdotukset mahdollistaisivat aiempaa joustavamman ja hajautetumman mallin toisiolain mukaisten tietolupien, tietopyyntöjen ja tietoaineistojen käsittelyssä. Lisäksi muutosten tarkoituksena on edistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Tämä tapahtuisi säätämällä mahdollisuudesta luovuttaa tietoaineistoja turvallisiin ulkomaisiin käyttöympäristöihin. 

Entiten tutkijana kiinnostaa lakiehdotuksen lupaamat mahdollisuudet parantaa anonymisoitujen tietojen käsittelyä. Etenkin rekisteritietojen käsittelyä tultaisiin helpottamaan kliinisissä tutkimuksissa.

Toisiolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että toisiolain mukaisten tietolupien ja tietopyyntöjen käsittelyssä mahdollistettaisiin hajautettu malli. Tietolupaviranomaisen, eli Findatan ohella myös muut toisiolain 6 §:ssä tarkoitetut viranomaiset voisivat toteuttaa tietoaineistojen kokoamistehtäviä.

Tietolupaviranomaisen asiointipalvelun käynnistäminen voisi myös sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa tietolupiin liittyviä käytäntöjä. 

Uudistaminen mahdollistaa edelleen kuitenkin sen, että jos organisaatiolla ei olisi resursseja käsitellä tietolupia, se voisi edelleen valtuuttaa Tietolupaviranomaisen käsittelemään tietoluvat sen omien tietoaineistojen osalta. Tämä saattaa johtaa siihen, että nykytilanne ei välttämättä muutu.

Nähtäväksi jää, millä tavoin laki kykenee vaikuttamaan siihen, että lupaprosessit sujuvoituvat ja nopeutuvat. 

Minna Kivipelto, Jyväskylän yliopisto, työelämäprofessori

5.3.2025

Lähteitä

Toisiolain muutokset, Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esitys toisiolain muuttamisesta.